KURSSIMUOTOISEN LUKION ARVIOINNISTA

Lukion arviointi poikkeaa huomattavasti peruskoulusta. Varsinaisia todistuksia ei anneta ennen kuin säännönmukainen koulutyö päättyy ylioppilaskirjoitusten lähestyessä. Kuitenkin jokaisen jakson päättyessä arvioidaan silloin loppuun luetut kurssit ja annetaan opiskelijalle jaksoarviointina opintokirjanote.

Lukiossa pyritään tietoisesti korostamaan kokonaisarviointia pelkän arvosanojen antamisen sijasta. Tärkeää on, että jokainen opiskelija ja opettaja arvioi omaa toimintaansa suhteessa työn tavoitteisiin.

Opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa tietoisen huomion kiinnittämistä oppimistapahtumaan, siis siihen miten opitaan. Kunkin kurssin sisältöjen omaksumisen ohella tavoitteena on aina myös oppia oppimaan. Myös tätä oppimaan oppimista opetellaan arvioimaan. Kolmantena tavoiteryhmänä on tietysti vielä kouluyhteisön toimivuus, siis se miten täällä yhdessä mahdollisimman hyvin eletään.

1 YHDEN KURSSIN ARVIOINTI

Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla 4 - 10 tai S = Suoritettu, H = Hylätty. Kurssin arvosana perustuu siihen, miten opiskelija on saavuttanut tavoitteet .Jokaisen opiskelijan oman opinto-ohjelman mukainen pakollinen ja valtakunnallinen syventävä kurssi vaikuttaa päättötodistuksen päättöarvosanaan.

Arviointi tapahtuu kokeiden ja opiskelussa osoitetun jatkuvan näytön, tuntityöskentelyn perusteella.

Kokeet ovat yleensä koko kurssin kattavia, enemmän asioiden ymmärtämistä ja soveltamista kuin ulkoa osaamista mittaavia. Eräät kurssit voidaan arvioida ilman summatiivisia kokeita.

Arvosana neljä (4) merkitsee hylättyä kurssia.

Kurssista saadut arvosanat merkitään opiskelijan opintokirjaan, jonka ote (jaksoarviointi) annetaan jakson päättymisen jälkeen.

Jatkuva näyttö eli tuntityöskentely voi yleensä vaikuttaa yhden numeron verran summatiivisten kokeiden perusteella muodostettuun arvosanaan, siis korottaa tai alentaa sitä. Jatkuvalla näytöllä tarkoitetaan aktiivista tuntityöskentelyä, joka eri oppiaineissa painottuu eri tavoin.

"Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta:
 Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."
         (Lukiolaki 25 §)

Oppitunnilta poissaolo ja myöhästyminen vievät opiskelijalta mahdollisuuden jatkuvan näytön antamiseen ja vaikuttaa siten alentavasti arvosanaan. Myöhästely alentaa kurssiarvosanaa.

Jos opiskelija ei saa arvosanaa selittämättömien poissaolojen, jonkin osasuorituksen puuttumisen tms. syyn takia, on hänen paikattava puutteet seuraavan jakson (5. jakson osalta seuraavan syksyn 1. jakson) kuluessa. Ellei arvosanaa voida seuraavassa jaksoarvioinnissa antaa, mitätöityy suoritus kokonaan.

Opiskelijan tulee palauttaa jaksoarviointi ryhmänohjaajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna kahden viikon kuluessa jaksoarvioinnin saamisesta.
 
2 ARVOSANOJEN KOROTTAMINEN

Opiskelijalla on mahdollisuus luokattomassa lukiossa korottaa kurssiarvosanoja 4 - 9. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu käymällä kurssi uudestaan.

Arvosanan korotus on suoritettava kahden seuraavan uusintakuulustelun, seuraavan saman kurssin toisen opetusryhmän kokeen yhteydessä (suositeltavin) tai suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa erikseen sovitussa uusintakuulustelussa. Hylätyn kurssin suorittajalla on oikeus yhden kerran ilmoittautua suoraan kokeeseen. Hyväksytyn arvosanan korottajan on saatava kyseisen aineenopettajan puoltava lausunto ja rehtorin lupa (normaali korotustapa on käydä kurssi uudestaan; tähän on oikeus yhden kerran kurssia kohti).

Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava kirjallisesti määräpäivään mennessä koulun kansliaan, josta saa tarkemmat ohjeet. Kuulusteluun ilmoittautunut, mutta siitä ilman hyväksyttyä syytä pois jäänyt opiskelija menettää uusintakuulustelumahdollisuutensa.

 
3 AINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI

Oppimäärä arvioidaan, kun kaikki siihen kuuluvat kurssit on opiskeltu.
Opinto-ohjelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä valtakunnallisista syventävistä kursseista saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään yksi kolmasosa:

Kursseja        Hylättyjä
1 - 2                0
3 - 5                1
6 - 8                2
9 - 11               3
12 tai enemmän  4

Päättöarvosana ei määräydy automaattisesti kurssien arvosanojen keskiarvona. Se on opettajan arvioinnin lähtökohtana arvosanaa harkittaessa. Esimerkiksi hyvin laadittu tutkielma vaikuttaa nostavasti päättöarvosanaan.

Jos aineessa on sekä yhteisiä että valinnaisia oppimääriä, aineesta annetaan yksi yhteinen arvosana, jossa otetaan huomioon kaikki oppiaineen opiskellut kurssit.

Abeilla on oltava kaikki kurssit suoritettu, yhteensä 75 kurssia, syksyllä noin marraskuun alkuun ja keväällä toukokuun alkuun mennessä. (Tarkat lukuvutuiset päivämäärät saat abien ohjauksessa ja Pöllövihkosta).

4 SUULLISET KUULUSTELUT VARSINAISEN KOULUTYÖN PÄÄTTYESSÄ

Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijoille toimeenpannaan suullisia kuulusteluja eli tenttejä. Suositellaan, että opiskelija suorittaa suullisen kuulustelun enintään kuudessa valitsemassaan oppiaineessa ennen ylioppilastutkintoa. Näiden lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus ylioppilaskirjoitusten jälkeen suorittaa kuulusteluja valitsemissaan oppiaineissa.

Kuulustelu arvioidaan lukion yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen.
 
Suullisten kuulustelujen ensisijainen tarkoitus on kokoava kertaus ylioppilaskirjoitusta varten. Samalla kuulustelussa on mahdollisuus korottaa koulutyön päättyessä saatua oppimäärän arvosanaa.

5 LUKION PÄÄTTÖTODISTUS

Päättötodistukseen merkitään opetussuunnitelman mukaan päättyneet oppimäärät. Päättötodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti lukion koko oppimäärää. Pelkällä suoritusmerkinnällä arvioidaan kaikki yhden kurssin sisältäneet aineet, enintään kaksi kurssia kestävät kielet sekä kurssien määrästä riippumatta liikunta.

Jos opiskelija kirjallisesti ilmoittaa haluavansa em. aineista numeroarvosanan, se merkitään todistukseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, joulukuussa jaettavia todistuksia varten 2.11. mennessä, kevätlukukauden päättyessä jaettavia todistuksia varten tammikuussa.

Päättötodistuksen arvosanaksi kussakin aineessa merkitään helmikuun arvioinnissa ja suullisessa kuulustelussa annetuista arvosanoista parempi.

Helmikuussa kolmannen vuosikurssin koulutyön päättyessä annettu arvosana voi siis muuttua vain, mikäli opiskelija suullisessa kuulustelussa on osoittanut parempaa osaamista. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arviointia.